tiistai 20. joulukuuta 2016

Helppo ja nopea muistaminen oppilaille

Opettajien joka jouluinen päänvaiva on se, miten muistaa omia oppilaita joulun aikaan. Kun pikkuoppilaat eivät jouluisin saa todistuksia, eikä perinteisiä joulupussejakaan enää jaeta, haluan muistaa oppilaitani jouluna jollain tapaa. Viime jouluna oppilaani saivat lumiukkosoppa-pussit. Tämä syksy on kuitenkin ollut kiireinen, eikä muistamisten askarteluun ollut käytettävissä kuin pieni hetki. 


Idea kortteihin syntyi, kun löysin kaupasta pussillisen "joulukolikoita". Suklaanapit päätyivät tonttujen mahoiksi.


Toivotus ja tonttu on piirretty liitutussilla. Tämä oli helppoa ja hauskaa liukuhihnahomma. Jokainen kortti on kuitenkin personoitu nimellä ja taitaa tontuissakin hieman variaatioita olla. 


Muutama aamu vielä ja sitten hetki lomailua.
-A

maanantai 19. joulukuuta 2016

Luokan joulu

Kun on tällainen joulupöhkö kuin olen, ei töissäkään kukaan voi välttyä joulupuuhista. Luokassani on tänä syksynä puuhailtu yhtä jos toistakin jouluista. Tässäpä muutama idea teillekin:


Yhteinen joulukuusi rakennettiin vihreistä lumihiutaleista ja perinteiseen malliin askarreilluista huopasydämistä. Talvisen puun koristeet on koottu pakkauspehmusteista ja rautalangasta, mukaan pujotettiin myös kimaltavia massapalloja.


Tämän vuoden joulukalenterin kokosin huovalla päällystetyistä pilttipurkeista. 


Kauniit kranssit on askarreltu paperisuikaleista ja kertakäyttölautasista.


Ikkunalautaa koristavat vanhoista lankarullista tehdyt pikkutontut. Päät tontut saivat puuhelmistä ja lakit neulosputkesta.


Joulukuun kulumista seurataan yhteisen joulukalenterin ohella myös tonttujen lyhenevistä lakeista ja pukkien parroista. 

Iloista päivää!
-A

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

Joulukortit

Mihin tämä joulukuu aina katoaa? Vaikka kuinka aikaisin aloittaisi jouluvalmistelut, havahtuu liian usein siihen, että apua viikon päästä on jo aatto. Joululahjat on hankittu, kuusi tilattu ja koristeet aseteltu esille, mutta kuusenjalka uupuu, ruokalista ei ole vielä valmis ja muutama käsityökin vielä kesken... Myös joulukortit meinasivat jäädä viimetippaan.

Tämän vuoden korttien teemana olivat yksinkertaisuus, kierrätys ja kuuset. Kuusen mallin bongasin jo aikaisemmin syksyllä Pinterestistä ja vanhat kirjat ovat peruja lakkautetusta kirjastosta. 




Jos kaipaat vielä joulupuuhaa, voi erilaisia ohjeita paperikuusiin kurkata vaikkapa täältä, täältä tai täältä.





 Rauhallista neljännen adventin iltaa
-A

tiistai 6. joulukuuta 2016

6.12.

Itsenäisyyspäivään liittyy varmasti jokaisella omat perinteet ja tavat. Meillä niihin kuuluvat pipareiden leipominen Tuntemattoman sotilaan pyöriessä taustalla ja illalla tietenkin Linnan juhlien katselu hyvän syötävän kera. 


Tänä jouluna päätin kokeilla perinteisten pipareiden ohella jotain uutta. Herkulliselta kuulostava Kinuskikissan ohje löytyi Tähtien tuiketta -blogin kautta. Pikkuleipien salaisuutena ovat anis ja kardemumma sekä päälle ripoteltu valkosuklaa, joka paahtuu uunissa kivan karamellimaiseksi. Hyviähän niistä tuli, ainakin tällaisen lakritsidiggarin mielestä. Anis ei jyrää pipareissa liian voimakkaasti, mutta antaa niille silti mukavasti omaa makuaan.

Vapaapäivänä ehdin katsella kotona myös hieman enemmän ympärilleni ja huomasin, että ikivanha joulukaktukseni kukkii jälleen uskollisesti. Kaktus rukka unohtuu aina hyllyn päälle syksyisin vietettyään kesän ulkosalla. Rutikuiva multa ja nuupallaan olevat oksat eivät paljasta kasvin kukkimisaikeita, mutta niin se vain joka vuosi yllättää kymmenillä nu,puillaan. Kaktus on alkujaan kukkinut valkoisilla kukilla, mistä lie johtuu tämä värin muutos punaiseen päin. 


Juhlapäivän kunniaksi toin kotiin myös valkoisen leikkokimpun ja joulukukkien ehdottoman suosikkini: jouluruusun. 




Hyvää itsenäisyyspäivää!
-A

lauantai 3. joulukuuta 2016

Joulukuu ja Salaisen jouluystävän toinen paketti

Niin ne sitten saapuivat, joulukuu ja Salaisen jouluystävän toinen paketti. Toinen hiipi vähän varkain ja joulukalenteriakin väsäilin vielä viimeisenä mahdollisena hetkenä (siitä lisää toisella kertaa). 


Toisesta saapui ilmoitus viestillä ja kovin iloisella ja odottavaisella mielellä kävin paketin noutamassa. Sain postista mukaani ison pahvilaatikon ja jännitys oli suuri, kun sitä lähdin avaamaan. Pienen pettymyksen kuitenkin koin, kun paketin sisältä paljastui ensimmäisenä musta muivipussi, eikä joulupaperia kuten olin ajatuksissani toivonut. Ensimmäisen ihanan paketin jälkeen tuntui hieman siltä, että jouluystävälleni oli tullut tämän paketin kanssa kiire, eikä ulkoasua tai tervehdystä oltu mietitty lainkaan. 

Paketin sisältö oli kuitenkin mukava yllätys. Muovipussin alta paljastui suklaata, kaunis puinen koriste, joka saattaa päätyä kuusen sijaan kaulakoruksi joulun juhlia ilostuttamaan. Jouluista suihkusaippuaa, servettejä ja kipollinen kynttilöitä. 


Kiitos siis salainen jouluystäväni, olisitpa paljastanut tässä viimeisessä paketissa hieman enemmän itsestäsi. 

Ihanaa joulukuun ensimmäistä viikonloppua teille kaikille!
-A

maanantai 28. marraskuuta 2016

Vaikeaakin vaikeampi pikkujoululahja

Olen varma, etten ole ainut, joka tuskailee vuodesta toiseen pikkujoululahjojen parissa. Näin joulun alla meinaa iskeä paniikki siitä, mitä voisi hankkia pikkurahalla niin, että se sopisi työyhteisössä kenelle vain? Lahjan saajaa, kun harvoin tietää etukäteen. Joskus on teema: jotain r-kirjaimella alkavaa, jotain mikä liittyy 90-lukuun... Toisinaan taas sitten ei ja silloinkos vasta hankalaa onkin. Ja hankinta jää tietenkin viimetippaan...


Tänä vuonna emme vaihtaneet lahjoja pikkujouluissa, vaan jokaisella meistä on kahvihuoneessa oma sukka, johon ylläripaketti jaetaan. Hauska idea tämäkin, mutta se lahjan keksimisen vaikeus...Mitä kummaa voi hankkia alle kympillä, ruoka-allergiat huomioiden, ei suoraan naisille eikä miehillekään suunnattua? Ja vielä niin, että paketissa olisi jokin juju ja lahjalle tulisi myös käyttöä.

Oma pelastukseni ovat hyvällä huumorintajulla varustetut työkaverit. Tässäpä siis tämän vuoden paketin sisältö vinkiksi teille, jotka vielä kenties tuskailette saman ongelman parissa. 


Iloista viikkoa!
-A


sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Ensimmäinen adventti

Tässä vaiheessa vuotta huomaa taas kuinka nopeasti syksy onkaan mennyt. Ensimmäiseen adventtiin on valmistauduttu töissä joululauluin, kotona siivoten, ensimmäisiä joulukoristeita varastosta kaivellen ja ennen kaikkea tulevaa joulua fiilistellen. 


Hämyinen sunnuntaiaamu oli mukava aloittaa siivotussa kodissa, kynttilöiden loisteessa, kun ulkona hipsuttelee hiljalleen lunta. Telkkarissa pyöri mikäs muukain kuin Rakkautta vain.

 

Tuo elokuva kestää kyllä monta katselukertaa ja on joka kerta samaan aikaan sekä hauska että koskettava.   


Eteisen senää koristaa ensimmäinen itselle ostettu joululahja: vanha koulutaulu, jollaisesta olen haaveillut jo pidemmän aikaa. Sopiva tuli vihdoin vastaan Kädentaidot-messuilla, eikä ostopäätostä tarvinnut pohtia pitkään. Muutama viikko sitten ostamani amaryllis aukaisi nuppunsa juuri sopivasti adventiksi ja on niin kaunis.


Tänään aukesi myös ensimmäinen adventtikalenterin luukku ja mikäs muukaan sieltä paljastui kuin kynttilä ;)

Tunnelmallista adventin iltaa
-A




maanantai 21. marraskuuta 2016

Ristipistoja ja lasiin piirtelyä

Muutama muukin bloggari oli katsellut taannoin Strömsöä ja bongannut sieltä lasin koristelun ikkunatusseilla. Itse olin jo vallan unohtanut tämän hauskuuden, ja olihan sitä suunnattava kauppaan tusseja ostamaan. Kynät pääsivät ensimmäiseen testiin töissä ja mukavaa jälkeä niillä saatiin aikaan. Koti-ikkunoihinkin on jo idea olemassa, katsotaan koska sen toteutuksen vuoro tulee... 


Tussilla piirrettyjen hiutaleiden lisäksi teimme luokassa ikkunaan talvisen kylä-maiseman. Kun lumi hävisi ulkoa, on onneksi sentään ikkunassa talvi.

Toisen lasinkoristeluidean sain viikonloppuna Kädentaidot-messuilta. Tämä oli ilahduttava, uusi ajatus ja aivan pakko kokeilla. Ristipistoilla on aina ollut paikka sydämessäni ja nyt kun homma on tehty näin helpoksi, niin eihän tähän ideaan voi kuin rakastua.. Sopivan yksinkertainen lyhty tähän hommaan löytyi Ikeasta.


Kyseessä on siis "Ristiin rastiin kuviointi" eli x-tarrat. Lasin sisälle mallikuva ja eikun vaan tarroja siirtämään. 



Helppoa, nopeaa ja koukuttavaa. Lopputulos on mielestäni mainion näköinen; jotain perinteistä, mutta täysin uudella tavalla. Voi olla, että tällä ajatuksella syntyy myös muutama joulukortti sekä paketti pukinkonttiin.

-A

tiistai 15. marraskuuta 2016

Joulun ensimmäinen...

...mainos nimittäin. Tuli juuri äsken telkkarista. Siitäpä ajatus tähän blogitekstiin. Olen joskus aikaisemminkin kirjoitellut mieleen painuvista suomalaisista joulumainoksista. Tänään päätin esitellä teille kuitenkin kaksi ulkomailla tänä syksynä suurta suosiota ja mediatilaa saanutta mainosta. 

Toinen niistä on Burberryn tämän vuoden joulumainos, jota ei ensin meinaa mainokseksi uskoakaan. Tämä Asif Kapadian ohjaama mainos tiivistää muutamassa minuutissa Burberryn historian 1800- luvun lopulta näihin päiviin. Tällaisia mainoksia katsoisin mielelläni enemmänkin.


Brittiläisen kauppaketjun John Lewis:n joulumainos on toinen tänä syksynä katsojia ja mediaa puhuttaneista mainoksista. Ihastuttavan mainoksen ideana on "lahja, josta kaikki pitävät". 


Onko sinulla joulumainossuosikkia?
-A

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

Lisää havuja

Havu"pallo" projektistani jäi viikko sitten ylimääräisiä havunoksia Tänään päätin sunnuntain ratoksi tehdä niistä pallon kaveriksi etuovelle kranssin. Kranssin pohjana käytin kaapissa lojunutta styrox-kiekkoa. Kanaverkko tai pajukranssi olisi varmasti myös toiminut hyvin.


Sen kummempaa ohjetta en kranssin tekoon haeskellut. Muistin jossain nähneeni ohjeen, että oksista kannattaa ensin solmia pieniä kimppuja, jotka sitten asetellaan kiinni kranssiin. Tuumasta toimeen siis.



Tein kimppuja lähemmäs parikymmentä, mutta niitä olisi saanut olla vieläkin enemmän. Kiinnitin kimput lomittain kranssiin rautalangalla ja sidoin vielä lopuksi hapsottavat oksat kiinni kiertämällä rautalankaa kranssin ympäri. Viimeistelyyn käytin Tigerista löytämääni kangasnauhaa. 


Ihan kelpokranssi siitä lopulta syntyi, vaikka alkuun näytti siltä, etteivät havuni riitä. Nyt kranssi saa roikkua ovessa ihan tuollaisenaa, lähempänä joulua taidan lisätä keskelle vielä tuliaisen Joulupukin pajakylästä. 



Mukavaa isänpäivän iltaa
-A

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Havuja

Maahan satanut ensilumi inspiroi lähtemään metsään havujen hakuun. Ajatuksissa pyöri niin havukranssi kuin havupallokin. Erilaisiin havupalloihin on ohjeita netti pullollaan ja yhden mallin voi käydä kurkistamassa vaikkapa täältä


Itse en käyttänyt oassissientä, vaan tökin havunoksat suoraan mytättyyn kanaverkkoon. Täytyy toivoa, että havut pysyvät paikoillaan talven tuulessa ja tuiskussa. Roikkumaan laitettavassa pallossa oasispallo verkon sisällä on varmasti hyvä tukevoittaja. 


Lopputulosta ei kyllä hyvällä mielikuvituksellakaan voi kutsua palloksi, mutta tuuhea havukimppu on mielestäni silti kaunis. Kuusenoksat olisivat oiva koriste aivan sellaisenaankin, mutta tämä "pallo" sai ylleen vielä valosarjan. Ruukun ja ylimääräisen johdon piilotin vanhaan kahvisäkkiin.



Remontin keskellä eläessä ei kodin joulutunnelmasta ole vielä tietoakaan. Valosarjat, kynttilät ja liinat odottavat edelleen kaapeissa. Voin kertoa, että tämä on ankeata aikaa tällaiselle jouluihmiselle, joka haluaisi valmistella ja laittaa joulua pikkuhiljaa. Vielä täytyisi muutama viikko jaksaa odottaa... Aivan en kuitenkaan malttanut, sillä ensimmäiset joulukukat toin kotiin perjantaina. Amaryllikset kukkivat kyllä varmasti jo ennen joulua, mutta ovat ne vain niin kauniita, että saavat sen puolestani tehdäkin. 


Mitkä ovat sinun lempikukkiasi joulunaikaan?


Tunnelmallista sunnuntain jatkoa
-A



keskiviikko 2. marraskuuta 2016

Ensilumi, evakko ja ensimmäinen joulupaketti

Syyslomailun jälkeen viikot ovat vierineet enemmän ja vähemmän kylpyhuoneremonttia paossa. Tätä evakkoviikkoa piristää kummasti tänään satanut ensilumi ja postissa odottanut paketti salaiselta jouluystävältä.


Paketti oli koottu joulunodotusta silmällä pitäen ja sisältä paljastuikin kaikkea mukavaa. Piparminttutee lämmittää varmasti mukavasti samalla, kun jalat rentoutuvat jouluystävän itse valmistamassa kylpypommi-kylvyssä.


Joulukuun päivien kulumista voi seurailla niin kynttilää poltellen kuin suloisen kalenterin luukkuja availlen. Heijastinlangallekin keksin heti käyttöä. 


Kiitos siis, salainen jouluystäväni! Jännityksellä odotan seuraavaa pakettia.

Mukavaa marraskuun iltaa!
-A

maanantai 17. lokakuuta 2016

Ensilumi Joulupukin mailla







Leppoisaa syyslomaa
-A

tiistai 11. lokakuuta 2016

Hieman taikaa

Päivän piristykseksi postilaatikkoon kolahti tänään Taika-lehden joulunumero. Jo kannessa minua viehättivät luonnonmateriaalit ja vanhat kirjansivut.


Lisää luonnonmateriaaleja löytyi lehden sivuilta. Nuo puolukanlehdet ovat kyllä kokeilemisen arvoisia. Etenkin tuo lehdillä päällystetty pallo on mielestäni kivan näköinen. Täytyy testata, jos ei tänä jouluna, niin sitten seuraavana. 


Myös huopaideat miellyttivät silmää. Harmaata kierrätyshuopaa ja vähän valkoista viereen, ei niillä eväillä voi täysin metsään mennä. Täytyy yrittää vaikka marraskuun kässämessuilta etsiskellä sopivaa huopaa glögikasseihin. Kanelitankoja olen miettinyt useampana vuonna, että mitä kivaa niistä keksisi. Lehti tarjoili tähän pulmaan muutaman idean. Kanelitankoja näytti olevan edullisesti ainakin Tigerin maustehyllyssä. Tähtianikset ovat myös ihania, niin ulkonäöltään kuin maultaan. Kanelikranssi voisi mukavan näköinen valkoista seinää vasten.


Muutama mukava idea löytyi myös töihin. Taidamme Nopolan tyttöjen lisäksi seurata joulukuun etenemistä tonttujen lakkeja ja pukkien partoja lyhentämällä.

Nuhaisin terveisin
-A