Olipas ihana herätä aamulla, kun maa muuttui pikkuhiljaa valkoiseksi. Ja lunta on tupruttanut koko päivän aina vain lisää, välillä lähes kämmenen kokoisin hiutalein. Minä kuulun ehdottomasti ihmisiin, joille joulu ei tule ilman lunta.
Kaikki on vain niin paljon kauniimpaa, rauhallisempaa ja valoisampaa, kun tienoo pukeutuu valkoiseen vaippaan. Kuin itsestään rupesivat joululaulut soimaan päässäni tuolla lumessa tarpoessa (ensimmäistä kertaa tänä syksynä) ja mieleni tekemään riisipuuroa ja joulutorttuja. Kyllä lumella vain on sitten ihmeellinen vaikutus, ainakin minuun. Melkein alkoi oma hyväntuulisuuteni huvittamaan itseänikin tuolla tympeiden ilmeiden, kampauksiaan suojelevien naisten ja sateesta sisälle suojaan kiirehtivien ihmisten joukossa. Minulla ei ollut kiire mihinkään.
Ja tiedänhän minä, ei tämä lumi vielä kauaa maassa pysy. Keskustassa se on muuttunut jo kaiken kastelevaksi loskaksi. Mutta onneksi nyt voin sulkea verhot ja pitää mielessäni kuvan ihanan lumisesta maisemasta.
Mukavaa iltaa teille kaikille
-A
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti