Tonttu ei vaan saa unta

Toisen adventin aamu alkoi ihanan rauhallisissa tunnelmissa, eilen siivotussa kodissa, kera jouluteen ja kynttilöiden. 

Korvatunturilla ei kuitenkaan tähän aikaan vuodesta ole aikaa rauhallisille aamutunneille, vaan tontut pakertavat lahjojen kimpussa.

Tontut eivät ole kuitenkaan aina eläneet Korvatunturilla Joulupukin apureina. He ovat alkujaan kodinhaltijoiden jälkeläisiä, jotka elelivät omissa oloissaan ihmisten kodeissa, saunoissa sekä aitoissa. Kotitontuille haluttiin olla mieliksi, sillä onnellinen kotitonttu toi kodillekin onnea. Myös joulun aikaan tontut otettiin huomioon. Heille varattiin illan viimeisin saunavuoro ja joulupöydän ruoat jätettiin yöksi tontun herkuteltaviksi. 

Jenny Nyström, kuva täältä.

Ensimmäiset joulutontut esiintyivät 1860-luvulla saksalaisissa sekä ruotsalaisissa lastenkirjoissa. Suomalaisille joulutontut tulivat tutuiksi 1880-luvulla joulukorttien hahmoina. Näihin samoihin aikoihin tontut alkoivat jakaa lahjoja ja muuttivat ihmisasumusten lähistöltä Joulupukin päämajaan Korvatunturille. 

Tontut tunnistaa parhaiten punaisesta hiippamyssystä ja valkoisesta parrasta. Vaatetus voi vaihdella perinteisen harmaista ja punaisista villavaatteista aina värikkäisiin trikooasuihin. Ruotsalaista Jenny Nyströmiä voidaan pitää tonttutaiteen uranuurtajana. Hän loi joulukortti ja lehti kuvituksillaan talonpoikaiseen asuun pukeutuneen, risupartaisen ukkelin, siis perinteisen tontun perushahmon. 

Rudolf Koiuvu, kuva täältä.

Suomessa kansan rakastama taiteilija Rudolf Koivu piirsi myös kuvia tontuista. Nuorempien sukupolvien tuntemat tonttuhahmot ovat syntyneet Mauri Kunnaksen käsissä.

Mauri Kunnas, kuva täältä.

Meiltä löytyy joulun aikaan tällaisia hiippalakkeja.

Iltapäivällä aion suunnata Tampereen Pakkahuoneelle Designtorille. Käykäähän muutkin kurkkaamassa, mitä uniikkia ja jouluista sieltä löytyy.

 Leppoisaa sunnuntain jatkoa. Niin ja tervetuloa uudet lukijat!

-A