Lucia valon tuo

Lucian päivää on meillä Suomessa vietetty aina 1930- luvulta lähtien. Alkujaan Pyhän Lucian, sisilialaisen marttyyrin, muistopäivä tuli Suomeen Ruotsista, missä päivää juhlistettiin jo 1700-luvulla kartanoissa ja pappiloissa. Lucian päivän toivat Suomeen ruotsinkielisten emäntäkoulujen ruotsalaissyntyiset opettajat. Vähitellen juhlapäivän vietto levisi oppilaiden perheisiin ja sitä kautta muuallekin. Ruotsissa ensimmäiset Lucia-äänestykset ja kulkueet järjestettiin 1920- luvulla, Suomessa ensimmäinen Lucia-neito valittiin 1949. Sotien jälkeen Lucia-äänestyksistä ja -kulkuesta tuli hyväntekeväisyystapahtumia, joita järjestettiin ympäri maata.

Legendan mukaan Lucia surmattiin, kun tämä kieltäytyi luopumasta uskostaan. Toisen version mukaan Lucia uhrasi silmänsä ja lähetti ne kosijalleen, joka oli niihin kovin ihastunut. Neitsyt Maria antoi Lucialle uudet silmät, näin Luciasta tuli näkövammaisten ja sokeiden suojelija.

Lucia-neidon puku on puhtaan valkoinen, lukuun ottamatta punaista vyötä, joka muistuttaa marttyyrikohtalosta. Hiuksillaan hän kantaa puolukkaseppelettä, jossa on seitsemän kynttilää. Tämä valon lähettiläs kantaa kynttilää myös kädessään ja laulaa sävelmää Pyhä Lucia.

Tänä vuonna Suomen Lucia-neidoksi kruunattiin, muutama tunti sitten, Nora Peltola. 

Kuva täältä.

 

Valoa pimeisiin iltoihin!
-A

Hyvää Itsenäisyyspäivää!

Kaikki mitä ihminen Itsenäisyyspäivän iltana tarvitsee, glögiä, vastapaistettuja pipareita ja linnanjuhlia.

Juhlavaa iltaa!

-A

Talkoilua

Tänään saimme vihdoin herätä ihanaan pakkasaamuun ja eilen illalla satanut lumikin on pysynyt maassa. Ensimmäisen talvisen päivän kunniaksi talkoilimme myytäviä ensi lauantaina pidettäviin Aamulehden joulumyyjäisiin.

Hyvässä seurassa on kyllä mukava puuhailla pidempäänkin. Tällä kertaa vältyttiin onneksi myös suuremmilta talojen romahduksilta ja palaneilta pellillisiltä. Useamman vuoden kokemus alkaa siis vähitellen näkyä jossain.

Lasten joulupusseihin askarreltiin myös tonttu-ukkoja, tällä kertaa vanhoista pullonkorkeista ja huovasta. Melkoinen tonttuarmeija saatiinkin aikaan.

Hetki sitten tein vielä illan päätteeksi taikinan omiin piparkakkuihin. Taikina saa odotella jääkaapissa huomiseen saakka. Itsenäisyyspäivä on minulla perinteisesti ollut pipareiden leivonta päivä. Taikinan resepti on joskus aikoinaan napattu lehdestä ja sillä syntyvät maailman parhaat piparit. Samalla reseptillä on leivottu meillä niin kauan kuin muistan. 

Hyvää yötä!

-A

Tonttu ei vaan saa unta

Toisen adventin aamu alkoi ihanan rauhallisissa tunnelmissa, eilen siivotussa kodissa, kera jouluteen ja kynttilöiden. 

Korvatunturilla ei kuitenkaan tähän aikaan vuodesta ole aikaa rauhallisille aamutunneille, vaan tontut pakertavat lahjojen kimpussa.

Tontut eivät ole kuitenkaan aina eläneet Korvatunturilla Joulupukin apureina. He ovat alkujaan kodinhaltijoiden jälkeläisiä, jotka elelivät omissa oloissaan ihmisten kodeissa, saunoissa sekä aitoissa. Kotitontuille haluttiin olla mieliksi, sillä onnellinen kotitonttu toi kodillekin onnea. Myös joulun aikaan tontut otettiin huomioon. Heille varattiin illan viimeisin saunavuoro ja joulupöydän ruoat jätettiin yöksi tontun herkuteltaviksi. 

Jenny Nyström, kuva täältä.

Ensimmäiset joulutontut esiintyivät 1860-luvulla saksalaisissa sekä ruotsalaisissa lastenkirjoissa. Suomalaisille joulutontut tulivat tutuiksi 1880-luvulla joulukorttien hahmoina. Näihin samoihin aikoihin tontut alkoivat jakaa lahjoja ja muuttivat ihmisasumusten lähistöltä Joulupukin päämajaan Korvatunturille. 

Tontut tunnistaa parhaiten punaisesta hiippamyssystä ja valkoisesta parrasta. Vaatetus voi vaihdella perinteisen harmaista ja punaisista villavaatteista aina värikkäisiin trikooasuihin. Ruotsalaista Jenny Nyströmiä voidaan pitää tonttutaiteen uranuurtajana. Hän loi joulukortti ja lehti kuvituksillaan talonpoikaiseen asuun pukeutuneen, risupartaisen ukkelin, siis perinteisen tontun perushahmon. 

Rudolf Koiuvu, kuva täältä.

Suomessa kansan rakastama taiteilija Rudolf Koivu piirsi myös kuvia tontuista. Nuorempien sukupolvien tuntemat tonttuhahmot ovat syntyneet Mauri Kunnaksen käsissä.

Mauri Kunnas, kuva täältä.

Meiltä löytyy joulun aikaan tällaisia hiippalakkeja.

Iltapäivällä aion suunnata Tampereen Pakkahuoneelle Designtorille. Käykäähän muutkin kurkkaamassa, mitä uniikkia ja jouluista sieltä löytyy.

 Leppoisaa sunnuntain jatkoa. Niin ja tervetuloa uudet lukijat!

-A

I dreaming of a white christmas

Joulukuu kolkutti eilen ovelle, mutta lunta ei edelleenkään näy missään. On tainnut kesä tulla nyt talven keskelle ja samalla lannistanut ainakin minun joulun odotustani. Kävipä niinkin, että jo lapsesta asti mukanani kulkenut yllätysjoulukalenteri ammotti tyhjyyttään vielä eilen aamulla. 

Illalla kotiin paastyäni odotti kuitenkin iloinen yllätys. Tonttu oli sittenkin käynyt poissaollessani täyttämässä pikkuiset pussukat herkuilla!

Tampereella järjestetyiltä Kädentaidot messuilta lähti mukaani, jokunen viikko sitten, myös hellyyttävä kuvakalenteri.

Vakaa aikomukseni oli koristella koti joulukuntoon 1.12. Tuossa tuo koristelaatikko kuitenkin nököttää vielä pöydänkulmalla ja odottaa avaajaansa. Viikonloppuna aionkin siis unohtaa ulkona vallitsevan harmauden ja keskittyä jouluisiin puuhasteluihin. Luvassa on ainakin jolukoristeiden paikoilleen asettelua, piparkakkutalotalkoita ja tonttujen askartelua.

Oikein mukavaa viikonloppua! 

-A